Antroposofisen lääketieteen yhdistyksen säännöt
1 §
Yhdistyksen nimi on Antroposofisen lääketieteen yhdistys, ruotsiksi käännettynä Förening för antroposofisk medicin ja sen kotipaikka on Helsinki.
2 §
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia antroposofisen laajennetun lääketieteen piirissä toimivan ammattihenkilöstön ja sitä käyttävien ja kannattavien henkilöiden yhdyssiteenä sekä edistää ja ylläpitää antroposofisen laajennetun lääketieteen tutkimusta ja soveltamista Suomessa.
3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
- tukee ja ylläpitää antroposofiaan pohjautuvia terveyden ja sairaanhoitoon liittyviä virikkeitä, kuten tutkimustyötä, koulutusta ja terapiayhteisöjä.
- kiinnittää viranomaisten, päättäjien ja yleisön huomiota antroposofiseen laajennettuun lääketieteeseen ja sen kehittämiseen tekemällä esityksiä ja aloitteita ja antamalla lausuntoja.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta, toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä, harjoittaa myyjäistoimintaa, kioskimyyntiä ja majoitusliikettä.
Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton eikä muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen yhdistyksen toimintaan osallisille eikä yhdistyksen toiminta saa muutoinkaan muodostua pääasiallisesti taloudelliseksi.
4 §
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yksityinen henkilö, joka näkee yhdistyksen toiminnan oikeutetuksi ja haluaa toimia sen tarkoitusperien hyväksi ja jonka hallitus hyväksyy jäseneksi.
Kannatusjäseneksi voi liittyä jokainen yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka kannattaa yhdistyksen tarkoitusperiä ja haluaa tukea sen toimintaa ja jonka hallitus hyväksyy jäseneksi.
Varsinaisella jäsenellä on yhdistyksen kokouksissa äänioikeus ja kannatusjäsenellä puheoikeus.
Jäsenet maksavat yhdistykselle jäsenmaksun, jonka vuosikokous määrää. Varsinainen jäsen voi olla
- vuosijäsen, joka maksaa jäsenmaksun vuosittain.
- ainaisjäsen, joka maksaa kerralla vuosikokouksen määräämään ainaisjäsenmaksun.
- kunniajäsen, henkilö, joka on ansiokkaasti toiminut, yhdistyksen tarkoitusperien edistämiseksi. Kunniajäsenen valitsee yhdistyksen vuosikokous hallituksen ehdotuksesta.
Kannatusjäsen voi olla
- henkilöjäsen
- yhteisöjäsen.
Jäsenmaksu voidaan määrätä eri jäsenryhmille erisuuruiseksi.
Hallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii yhdistyksen tarkoituksien vastaisesti tai joka on
laiminlyönyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamisen tai on huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa.
5 §
Yhdistyksen asioita hoitaa vuosikokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu 3-11 jäsentä, joiden tulee olla yhdistyksen jäseniä.
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta niin, että lähinnä puolet hallituksen jäsenistä on
kerralla erovuorossa valintajärjestyksessä. Ensimmäisessä vuosikokouksessa erovuoroiset jäsenet määrätään arvalla.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja ottaa sihteerin sekä muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuina on läsnä. Päätökset tehdään hallituksessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se ehdotus, jonka kannalle puheenjohtaja on asettunut.
6 §
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä jonkun muun hallituksen jäsenen kanssa tai hallituksen siihen määräämän toimihenkilön kanssa.
7 §
Yhdistyksen tilikausi on yksi vuosi alkaen 1. päivästä tammikuuta. Tilinpätös ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle helmikuun loppuun mennessä.
Toiminnantarkastajan on annettava kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.
8 §
Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava jäsenille kirjeellä tai ilmoituksella jäsenlehdessä, joka lähetetään jokaiselle jäsenelle viimeistään 14 päivää ennen kokousta.
9 §
Yhdistyksen vuosikokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä maaliskuun loppuun mennessä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa yhdistyksen jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii hallitukselta. Päätökset yhdistyksen kokouksissa tehdään yksinkertaisella ääntenenemistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi kokouksen puheenjohtajan mielipide.
10 §
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- kokouksen avaus
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
- vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä määrätään jäsenmaksujen suuruus
- valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle
- valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle 30. päivään syyskuuta mennessä.
11 §
Päätös yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään 3/4 -osan enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen mukaisen toiminnan edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.